• Facebook Social Icon

Haluatko pysyä ajan hermoilla?

Jätä meille yhteystietosi niin olet mukana tiedotuksessa.

 

Pohjan Tytöt ja Sissit ry

Vapaudenkatu 16

95430 Tornio

Suomi, Finland

IBAN: FI97 5475 0020 1366 56

 

LIPPUKUNNANJOHTAJA

Hannu-Pekka Autti

p. +358 447885759

hannupekka.autti@windowslive.com

© Copyright 2017 by

Pohjan Tytöt ja Sissit ry

Pohjan Tytöt ja Sissit

Meillä opitaan käden ja mielen taitoja: Liikutaan luonnossa kävellen, hiihtäen, kiiveten, suunnistaen ja osataan ensiapua. Tunnetaan erämaat ja yövytään tulilla sekä teltassa myös talvella. Tutustutaan lähiympäristöön, omaan kotiseutuun ja  toisiin partiolaisiin. Retkillä laitetaan yhdessä ruokaa retkikeittimillä tai nuotiolla, leikitään ja harjoitellaan erätaitoja.

Kesäisin on ennen juhannusta lippukunnan lihansyöntileiri. Partioveneellä koulutamme uusia merenkävijöitä ja retkeilemme saaristossa. Syyskesästä / alkusyksystä lippukuntamme seikkailijoille järjestetään saarileiri johonkin lähialueen saareen. Marraskuussa on syysleiri Karijärvellä. Helmikuussa on piirin vuotuinen tapahtuma partiotahti. Kevättalvella pidetään ikäkausien retkiä Karijärvellä. 

Kisatoiminta on lippukunnassamme hyvin aktiivista. Osallistumme partiotaitokilpailuihin kaikissa ikäryhmissä sudenpennuista aikuisiin. Ja ompa piirin kiertopalkintoki aina välilä koristamasa koloa.

Mikä on partio?

Partio on maailman suurin nuorisoliike, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Partion tavoitteet ja päämäärät pyritään saavuttamaan monipuolisen tekemisen kautta. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen. Partiota monipuolisempaa harrastusta saa hakea.
 

Mitä partiossa tehdään?

Partiolaiset kokoontuvat viikoittain lippukuntansa kokoontumispaikassa eli partiokololla. Kokouksissa tehdään oman ikäkauden aktiviteetteja, joissa opitaan luonto- ja retkitaitoja, kädentaitoja, ryhmässä toimimista, luovuutta, toimeliaisuutta ja vastuun kantamista. Taidot ja tehtävät kasvavat vähitellen iän myötä.
Partiossa
  • retkeillään luonnossa, metsässä ja vesillä – Suomessa ja ulkomailla
  • yövytään teltassa tai mökissä kesällä ja talvella
  • osallistutaan erilaisille leireille
  • leikitään ja lauletaan kavereiden kanssa
  • opitaan kokemisen ja tekemisen kautta
  • päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta
 
Aktiviteetteja tekemällä perehdytään uuteen ja opitaan toimimaan yhdessä. Samalla valmistaudutaan retkiin, kisoihin, leireihin ja vaelluksiin. Retket ovat päivän tai viikonlopun mittaisia tapahtumia, jolloin mennään usein luontoon. Leirit ovat yli kolme päivää kestäviä tapahtumia, joita järjestetään etenkin kesällä.
Osa lippukunnista on erikoistunut meripartiotoimintaan. Meripartiossa oppii peruspartiotaitojen lisäksi esimerkiksi turvallista vesillä liikkumista, purjehdusta ja veneen käsittelyä.
Oman ryhmän toiminnan ohella järjestetään koko lippukunnan ja alueen yhteisiä tapahtumia, leirejä ja tempauksia. Niissä partiolaiset pääsevät kokemaan uusia asioita ja tutustumaan toisiinsa.
 

Partiotoimintaa kaiken ikäisille

Sudenpennut

7–9-vuotiaita partiolaisia kutsutaan sudenpennuiksi ja heidän ryhmäänsä laumaksi. Laumassa on yleensä 8–12 lasta. Heidän toimintaansa kuuluvat leikit, seikkailut ja tarinat. Viikoittaisissa kokouksissaan sudenpennut oppivat monipuolisen tekemisen kautta muun muassa ensiavun antamista, nuotion sytyttämistä sekä luonnossa liikkumista. Kaikki tehdään yhdessä lauman kanssa aikuisen opastuksella.​

Seikkailijat

10–12-vuotiaita partiolaisia kutsutaan seikkailijoiksi. Seikkailijat opettelevat partion perustaitoja, osallistuvat partiotaitokisoihin ja retkeilevät paljon. Seikkailijoille tulee tutuksi niin retkikeittimet, ensiapu, rakentelu kuin solmutkin.

Tarpojat

12–15-vuotiaat partiolaiset ovat tarpojia. Tarpojaryhmässä eli vartiossa on yleensä 4-12 nuorta. Tarpojien kaikessa tekemisessä korostuu yhdessä tekeminen, kehittyminen ja elämykset.

Samoajat

15–17-vuotiaita partiolaisia kutsutaan samoajiksi. Samoajilla on myös omaa toimintaa, mutta olennaisena osana ikävaihetta on johtamisharjoittelu.

 

Vaeltajat

18–22-vuotiaat partiolaiset ovat vaeltajia. Vaeltajien toiminnan painopisteenä on henkilökohtainen kasvu ja yhä vastuullisempiin tehtäviin siirtyminen.

 

Aikuiset

Partiotoiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta mukaan tarvitaan myös aikuisia, eikä aikaisempaa partiokokemusta tarvita. Lue lisää partion vapaaehtoistoiminnasta.

 

Kansainvälisyys

Historia

Arvot

Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioiden. Partiotoimintaa ohjaa partion maailmanjärjestöjen määrittelemä arvopohja.

Lapset ja nuoret sitoutuvat partion arvoihin antamalla partiolupauksen. Lupaus annetaan joka ikäkaudessa ja sen sanamuoto on kaikille yhteinen. Partioihanteet, joihin lupauksessa sitoudutaan, ovat partioliikkeen arvojen perusta. Lupauksen antamista ja sen merkitystä käsitellään aina ennen lupauksenantotilaisuutta ikäkaudelle sopivalla tavalla esimerkiksi tarinoiden tai keskustelujen avulla. Partioihanteet ja niiden merkitykset vaihtelevat ikäkausittain.

Partiolupauksen antaminen ja sitoutuminen partion arvoihin ovat osa partiomenetelmää. Partiomenetelmä vie kohti partion päämäärää – persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisten, vastuuntuntoisten, aktiivisten sekä itsenäisesti ajattelevien paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteisöjen jäsenien kasvattamista.

Partiotoiminta on Suomessa kaikille avointa. Toimintaan voi osallistua etniseen tai kulttuuriseen taustaan, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, toimintakykyyn, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Partion lyhyt oppimäärä

Kansainvälinen partioliike sai alkunsa vuoden 1907 elokuussa. Tuolloin englantilainen kenraalimajuri Robert Baden-Powell järjesti Brownsean saarella Englannissa leirin, jolla hän kokeili kehittämäänsä poikien kasvatusjärjestelmää. Kokemusten pohjalta hän julkaisi kirjan Scouting for Boys (Partiopojan kirja) vuonna 1908.

Partiosta tuli nopeasti myös tyttöjen harrastus ja se levisi ympäri maailmaa. Suomi kuului ensimmäisten partiomaiden joukkoon – maahamme perustettiin partioryhmiä jo vuonna 1910. Vuonna 1972 Suomen Partiotyttö- ja Partiopoikajärjestöt yhdistyivät Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry -nimiseksi järjestöksi.

Partio on kansainvälinen harrastus. Maailmassa on yli 40 miljoonaa partiolaista lähes kaikissa maissa. Ainoastaan Andorrassa, Kiinassa, Kuubassa, Pohjois-Koreassa ja Laosissa ei ole partiotoimintaa.

Kansainvälisyys näkyy Suomen partiotoiminnassa muun muassa erilaisten ulkomaille kohdistuvien partioretkien muodossa, ulkomaalaisten vieraiden kohtaamisissa leireillä ja lippukunnan toiminnassa sekä kehitysyhteistyöprojekteihin osallistumisissa.

Kansainvälisyys on osa partiotoimintaa ja partion kasvatustavoitteisiin kuuluu, että partiolainen on kiinnostunut myös muista kulttuureista sekä arvostaa ja ymmärtää kulttuurien välisiä eroja.

Maailmanjärjestöt

Suomen Partiolaiset kuuluu kahteen maailmanlaajuiseen partiojärjestöön: World Organization of Scout Movement (WOSM) ja World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS). Maailmanjärjestöjen tehtävänä on kehittää partiotoimintaa ja tukea kansallisia partiojärjestöjä.

Partio vaikuttaa kansainvälisissä järjestöissä kuten YK:ssa ja Euroopan unionissa ja toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Maailman suurimpana nuorisoliikkeenä partio toimii aktiivisesti nuorten elinolojen ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Maailmanjärjestöjen tavoitteena on, että nuorten näkökulma otettaisiin huomioon esimerkiksi kehityspolitiikkaa tai koulutusjärjestelmiä kehitettäessä.

Molemmilla järjestöillä on omat kansainväliset rahastonsa, joiden avulla ne edistävät ja tukevat partiotoimintaa kehitysmaissa. WOSMin Kansainvälinen Partiorahasto on nimeltään Universal Scout Fund eli Scout U Fund ja WAGGGSin Thinking Day Fund.

 

Partiolaisten kieli saattaa välillä kuulostaa ulkopuolisen korville vähän kuin labyrintissä seikkailisi. Oheisesta listasta voit tarkastaa yleisimpien termien tarkoitukset.

Akela = 7–10-vuotiaiden ryhmän (lauman) johtaja, yleensä vähintään 18-vuotias.

EVP = Ei-vielä-partiolainen, eli kaikki ne, jotka eivät vielä harrasta partiota.

 

Joukkue = 10–12-vuotiaiden seikkalijaryhmä.

 

Kolo = Tila, jossa partiolaiset viikoittain kokoontuvat.

 

Lauma = 7–10-vuotiaiden sudenpentujen ryhmä.

 

Lippukunta = Partiolippukunta on partiotoiminnan perusyksikkö. Lippukunnat ovat usein itsenäisiä yhdistyksiä, useimmat rekisteröityjä.

 

Meripartio = Meripartiolippukunnissa on muun partio-ohjelman lisäksi meripartio-ohjelmaa eli mm. perehtyvät veneilyyn ja vesillä liikkumiseen.

 

Partioasu = Virallista partioasua käytetään mm. paraateissa ja muissa juhlallisissa tapahtumissa.

 

Partiohuivi = Partiolaisen paras tunnusmerkki. Jokaisella lippukunnalla on omanlainen huivinsa.

 

Partiopiiri = Lippukunnat ympäri Suomen jakaantuvat maantieteellisen sijaintinsa perusteella partiopiireihin.

 

Samoaja = 15–17-vuotias partiolainen.

 

Samoajaluotsi = Ikäkauden aikuinen, joka vastaa ryhmän toiminnasta, yleensä yli 18-vuotias.

 

Sampo = 10–12-vuotiaiden ryhmän johtaja, yleensä yli 18-vuotias.

 

Seikkailija = 10–12-vuotias partiolainen.

 

Sisupartiolainen = Partiolainen, joka tarvitsee erityistä tukea vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia.

 

Sudenpentu = 7–10-vuotias partiolainen.

 

Tarpoja = 12–15-vuotias partiolainen.

 

Tarpojaluotsi = Ikäkauden aikuinen, joka vastaa ryhmän toiminnasta, yleensä yli 18-vuotias.

 

Vaeltaja = 18–22-vuotias partiolainen.

 

Vaeltajaluotsi = Ikäkauden aikuinen, joka vastaa ryhmän toiminnasta, yleensä yli 22-vuotias.

 

Venekunnanjohtaja = Meripartiolaisten vartionjohtaja.